Ornamental grasses

Höyhenheinien kukat hurmaavat istutuksissa ja kimpuissa keveydellään ja hienostuneisuudellaan. Kaikki höyhenheinät rakastavat täyttä aurinkoa ja kuivaa, kivikkoista, hyvin vettä läpäisevää maata. Jotta ne näyttäisivät istutuksissa mahdollisimman luonnollisilta, ne kannattaa istuttaa muutaman kappaleen väljinä ryhminä yhdessä muiden kuivuutta sietävien perennojen ja sipulikasvien kanssa. Vasta silloin niiden korret ja kukinnot pääsevät oikeuksiinsa liikkuessaan pienimmässäkin tuulenvireessä. 'Ponny Tails' on kotoisin Meksikon, Texasin ja Patagonian aroilta. Ilmavien hiusmaisten lehtien muodostamat tiheät tuppaat muistuttavat jouhia. Lehdet ovat vihreitä, mutta muuttuvat kukkia kohti oljenkeltaisiksi. Sopivalla kasvupaikalla se leviää itsestään siemenistä.

Kaunis matalampi heinä, joka on arvokas aikaisen kasvuunlähdön ja pitkään talveen kestävien lehtien ansiosta. Kukat ovat melko huomaamattomia, beigenvärisiä, ja ilmestyvät vihreisiin mättäisiin vasta myöhemmin kesällä ja syksyllä. Lehtien väri on kirkkaanvihreä. Erinomainen yhdistelmä lajien, kuten kivikkomintun, kesäkynttilän tai mäkimeiramin kanssa.

Mätästävä, pystykasvuinen heinä. Lähtee kasvuun hyvin aikaisin. Koristeellinen pystyn kasvutapansa sekä sirojen kukkaröyhyjensä ansiosta, jotka ovat puhjetessaan hopeanharmaita, muuttuvat kesällä keltaisiksi ja sitten hiekanbeigeiksi. Koristaa puutarhaa talveen saakka. Voit istuttaa sen sekaistutuksiin tai käyttää rytmittävänä elementtinä tilassa. Käyttökelpoinen kimppuihin ja kuivattavaksi.

Nurmilauha on vaatimaton alkuperäisheinä, joka pysyy vihreänä myös talvella. Luonnossa se kasvaa niityillä ja metsäaukeilla. Muodostaa tiiviin lehtimättään, josta nousevat sirot ohuet varret läpinäkyvine kukkapilvineen. Sopeutuu vaikeampiinkin olosuhteisiin, kuten kuivaan varjoon tai tiivistyneeseen maahan, ja selviää myös märkyydestä. Goldschleier -lajikkeella on hyvin pienet tähkylät vaaleankeltaisissa röyhyissä. Kukinto muodostaa ilmavan vaaleankeltaisen pilven lehtimättään ylle.

Lupikka on kotoperäinen heinämme, se kasvaa lämpimämmillä alueilla kallioilla ja aurinkoisilla rinteillä. Sen etuna ovat kosteuden riittäessä ainavihannat lehdet ja aikainen kevätkukinta. Lehtien väri on siniharmaa. Huomiota herättävät tummat kukat haalistuvat vähitellen beigenvärisiksi. Sopii hyvin yhteen kevätkukkivien sipulikasvien kanssa.

Nurmilauha on vaatimaton alkuperäinen heinä, joka pysyy vihreänä myös talvella. Luonnossa se kasvaa niityillä ja metsäaukeilla. Se muodostaa siistin lehtimättään, josta nousevat hennot ohuet varret läpinäkyvine kukkapilvineen. Se sopeutuu myös vaikeampiin olosuhteisiin, kuten kuivaan varjoon tai tiivistyneeseen maahan, ja sietää myös märkyyttä. Tšekkiläinen lajike 'Pálava' on arvokas erittäin pitkän kukinta-aikansa vuoksi heinäkuusta lokakuuhun. Muihin lajikkeisiin verrattuna sen kukat ovat steriilejä eivätkä tuota lainkaan siementaimia. Sen kerrotaan kestävän kuivuutta parhaiten kaikista nurmilauhoista.

Tupsuhelmiä kasvaa luonnonvaraisena aurinkoisilla ja lämpimillä kivikkoisilla rinteillä. Se kukkii jo touko–kesäkuussa kermanvärisin tai hopeanvalkoisin röyhyin, jotka harmaantuvat kukinnan loppupuolella ja sopivat siten yhteen harmaanvihreiden lehtien kanssa. Floristeille arvokas aikaisen kukinnan sekä tuore- ja kuivakäyttömahdollisuuksien vuoksi.

Nurmilauha on vaatimaton alkuperäinen heinä, joka pysyy vihreänä myös talvella. Luonnossa se kasvaa niityillä ja metsäaukeilla. Se muodostaa siistin lehtimättään, josta nousevat hennot ohuet varret läpinäkyvine kukkapilvineen. Se sopeutuu myös vaikeampiin olosuhteisiin, kuten kuivaan varjoon tai tiivistyneeseen maahan, ja sietää myös märkyyttä. 'Tardiflora' on 'Pálavan' jälkeen yksi runsaskukkaisimmista nurmilauhoista. Se kukkii hieman myöhemmin kuin muut.

Hieno, kuivuutta kestävä aron heinä, jota viljellään sen epätavallisten kukintojen vuoksi. Vaakasuorat tähkylät näyttävät pieniltä lipuilta ja muistuttavat surisevaa hyttysparvea. Moskiittoheinä sopii hyvin luonnonmukaisiin puutarhoihin muiden kuivuutta suosivien kasvien kanssa. Se kasvaa erittäin hyvin myös suuremmassa ruukussa. Maljakossa se kestää jopa 14 päivää.

Lupikka, jolla on mielenkiintoiset kaksiväriset lehdet ja kontrastiväriset kukat, jotka ilmestyvät jo maaliskuussa. Tähkät ovat tumman violetinmustia, ja niissä on pastellinkeltaiset heteet. Lehtien yläpinta on sinivihreä ja alapinta harmahtava. Muistuttaa sinilupikkaa (Sesleria caerulea), mutta kukkavarret ovat hieman korkeammat ja mättäät leveämmät.

Nurmilauha on vaatimaton alkuperäinen heinä, joka pysyy vihreänä myös talvella. Luonnossa se kasvaa niityillä ja metsäaukeilla. Se muodostaa siistin lehtimättään, josta nousevat hennot ohuet varret läpinäkyvine kukkapilvineen. Se sopeutuu myös vaikeampiin olosuhteisiin, kuten kuivaan varjoon tai tiivistyneeseen maahan, ja sietää myös märkyyttä. 'Tauträger' muodostaa ilmavia ja pystykasvuisia mättäitä.

Tämä partaheinä on alun perin pohjoisamerikkalainen preeriaheinä. Puutarhassa se sopeutuu hyvin erilaisiin kosteusolosuhteisiin. Kiinnostavaa on sen värin muuttuminen. Se versoo siniharmaissa sävyissä, värjäytyy kauden aikana violetinruskeisiin sävyihin ja pysyy muodoltaan ja väriltään houkuttelevana myös talven yli. Epätavallisen muotoiset ja näyttävät kukinnot sopivat täydellisesti tuoreisiin ja kuivattuihin kimppuihin. Hienot kukat ovat elegantisti nuokkuvia. Kesällä väri on siniharmaa. Myöhään syksyllä lajikkeen Red Frost lehdet ja tähkät värjäytyvät huomiota herättävän punertaviksi.

Vaatimaton alkuperäinen luonnonheinä, joka muodostaa tiheän vihreän kasvuston. Jo toukokuussa nousevat pitkät korret, joissa on hienot, pienten sydämien muotoiset tähkylät. Niiden liike pienimmässäkin tuulenvireessä on erittäin vaikuttavaa. Se pysyy kauniina elokuuhun tai syyskuuhun asti. Kukinnan jälkeen se on hyvä leikata alas. Sopii täydellisesti kuivattavaksi. 'Zitterzebra'-lajikkeella on pitkittäissuunnassa vihervalkoraitaiset lehdet.

Monivuotinen heinä, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Lännenhirssi on hyvin sopeutumiskykyinen ja pitkäikäinen. Se tuo kukkapenkkeihin selkeää rakennetta ja toimii samalla pehmentävänä elementtinä. Tämä korostuu etenkin sen jälkeen, kun lehtimättäiden yläpuolelle ilmestyvät huntumaiset kukat. Rehbraun-lajikkeelle ovat tunnusomaisia ilmavat ruskeanpunaiset tähkät ja lehtien kärjet, jotka värittyvät elokuusta alkaen kuparin ja ruskeanpunaisen sävyihin.

Siniheinä muodostaa matalia puolipallomaisia lehtimättäitä, joista nousee alkukesällä huomattavan korkeita kukintoversija. Ne voivat kasvaa jopa 180 cm korkeiksi ja värittyvät syksyn aikana, kuten lehdetkin, upeisiin kullankeltaisiin sävyihin. Karl Foerster -lajike erottuu tukevalla pystykasvullaan.

Tämä ulkonäöltään viehättävä ja näyttävä laji kasvaa luonnostaan hiekkaisilla mailla, erityisesti siellä, missä sillä ei ole liikaa kilpailua muista heinälajeista. Pohjois-Amerikan alkuperäinen luonnonkasvi. Itsekylväytymiskykynsä ansiosta sitä löytyy nykyään lähes kaikkialta maailmasta lauhkean ja lämpimän ilmaston alueilta. Puutarhurit ja floristit ihastuvat siihen ehdottomasti sen ulkonäön vuoksi. Sillä on jopa kahdeksan senttimetriä pitkät vihneet. Pörröiset vihreät ja myöhemmin beiget kukinnot punertavalla vivahteella aaltoilevat tyylikkäästi pienimmässäkin tuulenvireessä. Se tuo liikettä kimppuihin ja kukkapenkkeihin.

Monivuotinen heinä, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan preerioilta. Virgiinianhirssi on erittäin sopeutuvainen ja pitkäikäinen. Se tuo kukkapenkkeihin selkeää rakennetta ja toimii samalla pehmentävänä elementtinä. Tämä korostuu etenkin sen jälkeen, kun lehtimättäiden ylle ilmestyvät harsomaiset kukat. Prairie Sky on todennäköisesti sinisin virgiinianhirssilajike. Se ei ole rakenteeltaan yhtä tiukka kuin Heavy Metal. Sen mättäät ovat rennompia, ja syksyllä se värittyy keltaiseksi.

Erittäin sopeutumiskykyinen heinä, joka kasvaa luonnossa laitumilla ja nummilla. Puutarhoihin sitä istutetaan ennen kaikkea poikkeuksellisen syysvärityksen vuoksi, jolloin lehdet muuttuvat kullanvärisistä oransseihin sävyihin. Heidebraut-lajikkeella on ruskeanvioletit kukinnot. Syksyn aikana varret värittyvät kullanvärisiksi ja levittäytyvät kaarevasti ilmaviksi viuhkoiksi.

Hyvin sopeutuvainen heinä, joka kasvaa luonnossa laitumilla ja nummilla. Puutarhoihin sitä istutetaan ennen kaikkea poikkeuksellisen syysvärityksen vuoksi, kun lehdet muuttuvat kullan- tai oranssinsävyisiksi. Heidezwerg-lajiketta viljellään tummanpurppuraisten tai violetinsävyisten kukintojen vuoksi.

Erittäin sopeutumiskykyinen heinä, joka kasvaa luonnossa laitumilla ja nummilla. Puutarhoihin sitä istutetaan ennen kaikkea poikkeuksellisen syysvärityksen vuoksi, jolloin lehdet muuttuvat kullanvärisistä oransseihin sävyihin. Edith Dudszus -lajiketta viljellään tumman purppuranpunaisten tai jopa mustien kukintojen vuoksi.