Peurankello Joan Elliott

Yksinkertaisin, nopein ja luotettavin tapa on jakaminen. Tämä tulisi tehdä mieluiten varhain keväällä, ennen kuin kasvi kasvaa liian korkeaksi, tai syksyllä kukinnan jälkeen. Kaiva täysikasvuinen perenna varovasti ylös lapiolla, jaa se useaan pienempään terveeseen osaan ja istuta ne heti uusiin valmisteltuihin paikkoihin.

Kellokukka viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla tai puolivarjossa. Se kasvaa luonnostaan metsänreunoilla ja niityillä, joten nämä olosuhteet sopivat sille parhaiten. Maaperän tulisi olla hiekkapitoista, hyvin läpäisevää ja mieluiten kalkkipitoista. Kasvi sietää myös kuivempia olosuhteita, mutta jatkuvasti märillä paikoilla sen juuret voivat alkaa mädäntyä.

Kyllä, kasvatus tilavissa astioissa on ehdottomasti mahdollista. Koska kasvi kasvaa 40–50 cm korkuiseksi, se näyttää upealta isossa laatikossa tai keraamisessa ruukussa. Muista kuitenkin lisätä ruukun pohjalle riittävä salaojituskerros (esimerkiksi kevytsoraa) ja varmistaa, että ruukussa on toimiva vedenpoistoaukko. Muista, että ruukussa multa kuivuu huomattavasti nopeammin kuin avomaalla, joten kasvi vaatii tiheämpää kastelun tarkistusta.

Kyllä, tiiviit syvän violetit kukintomykeröt ovat suorastaan magneetti pölyttäjille. Puutarhaasi vierailee suuri määrä mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia, mikä on ihanteellista puutarhan terveelle ekosysteemille ja helpottaa muiden hyötykasvien pölyttymistä lähiympäristössäsi.

Lajike 'Joan Elliott' on uskomattoman pakkasenkestävä. Se kuuluu vyöhykkeeseen 3a, mikä tarkoittaa, että se sietää ongelmitta jopa -40 °C:n lämpötiloja. Se ei siksi tarvitse talvisuojausta tai havuja. Vaikka maanpäällinen osa kuolee talvella, se kasvaa keväällä luotettavasti uudelleen vahvasta juuristostaan.

Tämä kyseinen lajike on tunnettu siitä, että se alkaa kukkia huomattavasti aiemmin kuin muut lajit. Ensimmäisiä tummanvioletteja kukkia saat ihailla jo toukokuussa, ja ne ilahduttavat sinua kesäkuusta heinäkuuhun. Poistamalla kuihtuneita kukintoja voit pidentää kukinta-aikaa entisestään.

Ei huolta, peurankello 'Joan Elliott' ei tarvitse minkäänlaista tukea. Sen vahvat varret, joiden latvoissa tiiviit kukintomykeröt sijaitsevat, ovat luonnostaan erittäin jämäkät ja vakaat. Perenna pysyy ongelmitta pystyssä myös kovemmassa tuulessa tai rankempien kesämyrskyjen ja vesisateiden aikana.

Kyseessä on kaunis monivuotinen kasvi, joka muodostaa tiiviitä, syvän violetteja kukintomykeröitä tukeviin varsiin. Se kasvaa 40–50 cm korkeaksi ja erottuu edukseen poikkeuksellisen aikaisella kukinnallaan. Se tuo puutarhaasi upeaa väriä jo kesän alussa ja on lisäksi loistava valinta aivan aloittelijoille.

Juuri niin! Peurankello on täysin turvallinen ja täysin myrkytön sekä ihmisille että lemmikeille. Lisäksi sen kukat ovat todistetusti syötäviä. Voit koristella niillä erittäin omaperäisesti kesäisiä hedelmä- tai vihersalaatteja, juhlajälkiruokia tai kotitekoisia limonadeja. Ne tuovat lautaselle kauniin värikkään yksityiskohdan.

Ehdottomasti! Peurankello on erinomainen leikkokukka. Sen tukevat varret pysyvät hyvin pystyssä, ja tuoreet kukat kestävät maljakossa vaikka kaksi viikkoa. Leikkaa kukat mieluiten aamulla, kun kasvi on täynnä vettä. Kuivattavaksi tai kuivakukkiin tämä laji ei valitettavasti sovellu.

Olet onnekas, kyseessä on erittäin kestävä ja terve perenna. Lajike 'Joan Elliott' ei kärsi yleisistä taudeista, ja myös tuholaiset välttävät sitä. Suurin ja oikeastaan ainoa vihollinen on liian märkä ja raskas maaperä, joka voi johtaa juurimätään. Jos varmistat kasville läpäisevän maan, se menestyy erinomaisesti.

Lehtien kellastuminen johtuu tällä kasvilla useimmiten liikakastelusta tai istuttamisesta huonosti läpäisevään maahan. Peurankello viihtyy kuivemmissa olosuhteissa, ja raskaassa, jatkuvasti märässä maassa sen juuret voivat mädäntyä. Kokeile vähentää kastelua heti, ja jos penkkisi multa on hyvin savista, voit varovasti sekoittaa juuriston ympärille hieman karkeaa hiekkaa parantaaksesi salaojitusta.