Tulppaani Apricot Parrot

Tämä lajike viihtyy parhaiten täydessä auringossa tai kevyessä puolivarjossa. Tärkeintä on oikeanlainen multa – ihanteellinen on savipitoinen, hiekkainen ja ennen kaikkea hyvin vettä läpäisevä, runsasravinteinen multa. Vältä istuttamista raskaisiin ja jatkuvasti märkiin maihin, joissa sipulit voivat helposti alkaa mädäntyä.

Älä missään nimessä leikkaa lehtiä heti kukinnan jälkeen! Lehtien kellastuminen on luonnollinen prosessi, jossa kasvi vetää takaisin sipuliin kaikki ravinteet, joita se tarvitsee seuraavan vuoden kukintaa varten. Kun terälehdet varisevat, voit poistaa vain siemenkodan (varren latvan), jotta kasvi ei kuluta energiaansa siementen tuottamiseen, mutta jätä kaikki lehdet paikoilleen, kunnes ne kuivuvat täysin itsestään.

Sipuleita ei missään nimessä tarvitse nostaa talveksi ylös. 'Apricot Parrot' -tulppaani on erittäin pakkasenkestävä ja kuuluu vyöhykkeeseen 3a. Se selviää maassa erittäin ankaristakin talvista, jolloin lämpötila laskee jopa -40 °C:een. Voit siis huoletta jättää ne kasvupaikalleen lumen tai paljaan maan alle.

Kyllä, kasvatus ruukuissa on täysin sopivaa. Tärkeintä on valita riittävän syvä ruukku tai parvekelaatikko, jonka pohjassa on vedenpoistoaukot, ja lisätä pohjalle kerros soraa tai lekasoraa ylimääräisen veden poistumisen varmistamiseksi. Ruukkuistutuksessa voit istuttaa sipulit hieman tiheämmin kuin avomaalla, jolloin saat aikaan näyttävämmän lopputuloksen.

Paras aika näiden tulppaanien istutukseen on syksyllä, tarkemmin ottaen syys-, loka- ja marraskuussa. Tärkeintä on istuttaa sipulit 10–15 senttimetrin syvyyteen. Muista myös noudattaa oikeaa istutusväliä sipulien välillä; niiden tulisi olla mielellään 10–15 senttimetrin etäisyydellä toisistaan, mikä vastaa noin 50–70 sipulia neliömetriä kohden.

Vaikka tämän lajikkeen kukat ovat todella valtavat ja runsashapsuiset, kasvi ei tarvitse tukea. Varsi on 40–60 senttimetriä korkea ja luonnostaan riittävän vahva pitämään raskaat kukat tukevasti pystyssä myös tavallisessa kevättuulessa tai sateessa.

Tulppaanit pitävät maltillisesta kastelusta. Tarkka aikataulu riippuu säästä, mutta yleisesti ottaen maan tulisi olla vain kevyesti kosteaa, ei koskaan jatkuvasti märkää. Erittäin kuivana keväänä satunnainen kastelu auttaa, mutta jos sataa säännöllisesti, kasvit pärjäävät täysin ilman apuasi. Liikakastelu on sipuleille kohtalokasta, sillä se aiheuttaa sienitauteja ja mätää.

Jos suurimmat sipulit saapuvat kotiisi esimerkiksi jo loppukesästä, säilytä niitä kuivassa, pimeässä ja viileässä paikassa, jossa ilma kiertää hyvin. Hyvä paikka on esimerkiksi hyvin tuuletettu ulkovarasto, autotalli tai kuiva kellari. Älä koskaan säilytä sipuleita suljetuissa muovipusseissa, joissa ne voivat alkaa homehtua; käytä mieluummin hengittäviä paperipusseja, verkkopusseja tai avonaisia pahvilaatikoita.

Tämä lajike luokitellaan lyhytikäiseksi perennaksi. Ensimmäisenä vuonna uusien, suurikokoisten (koko 12/+) sipulien istutuksesta saat näyttävimmät kukat. Seuraavina vuosina sipulit voivat jakautua luonnollisesti, mikä voi johtaa hieman pienempään kukintaan. Parhaan tuloksen säilyttämiseksi monet puutarhurit nostavat sipulit ylös kesällä lehtien kuivuttua, varastoivat ne ja istuttavat syksyllä uudelleen tuoreeseen, ravinteikkaaseen maahan.

Tulppaanit voivat olla alttiita sieni- ja virustaudeille. Yleisimpiä ovat harmaahome (Botrytis cinerea), mosaiikkivirus ja fusarium-lakastumistauti. Ennaltaehkäisy on menestyksen avain: istuta sipulit aina hyvin vettä läpäisevään maahan, vältä liiallista kastelua ja vaihda kasvupaikkaa säännöllisesti, jos kasvatat sipulikasveja samassa paikassa pitkään, jotta virustautien riski minimoituu.

Tulppaanin sipulien pahin vihollinen on peltohiiri. Tämä jyrsijä rakastaa sipulikasveja ja voi tuhota kukkapenkin syksyn tai talven aikana. Erittäin luotettava ja käytännöllinen suoja on istuttaa sipulit erityisiin muovisiin sipulikorveihin, jotka estävät hiiriä pääsemästä sipuleihin, mutta eivät haittaa juurten tai kasvien kasvua.

Kyllä, se on täydellinen valinta keväisiksi kukkakimpuiksi! Papukaijatulppaaneja käytetään mielellään leikkokukkina, ja jo muutama varsi luo maljakkoon näyttävän elementin. Varret kasvavat 40–60 senttimetrin korkuisiksi ja niissä on suuret kukat, jotka tuoksuvat erittäin miellyttävältä. Tämä lajike ei kuitenkaan sovellu kuivattavaksi.

'Apricot Parrot' -lajikkeen kukat tarjoavat henkeäsalpaavan värien leikin. Huhti-toukokuun alussa ne yllättävät puhtaan valkoisella keskustallaan, joka muuttuu asteittain näyttäväksi fuksiaksi, jossa on mielenkiintoisia vihreitä yksityiskohtia hienosti rihmoitettujen terälehtien reunoilla. Kevään edetessä ja kukan auetessa väri muuttuu hennoista aprikoosin sävyistä lämpimiin oransseihin. Kukat ovat lisäksi täysin auettuaan ihmisen kämmenen kokoisia.

Ehdottomasti! Nämä tulppaanit eivät ole vain silmäniloa, vaan ne toimivat myös erinomaisena houkuttimena pölyttäjille. Ne ovat erittäin arvokas ravinnonlähde ensimmäisille herääville kimalaisille ja mehiläisille, tarjoten kevään alussa runsaasti mettä ja siitepölyä, mikä tuo puutarhan tyhjiin kohtiin paljon elämää.