Valkoasteri Eastern Star

Rotkolemmikki (Brunnera) on pitkäikäinen perenna, joka on kotoisin Kaukasuksen vuoristoniityiltä ja metsistä. Se on mielenkiintoinen muulloinkin kuin kukinta-aikana. Lehdet ovat suuret, herttamaiset ja vaaleanvihreät. Ne muodostavat kontrastisen taustan siroille ja pienille kukille, jotka ilmestyvät lehtimaton yläpuolelle huhti-toukokuussa. Se nousee maasta aikaisin ja lakastuu myöhään, joten se on arvokas maanpeiteperenna.

Arvokas puutarha- ja lääkeperenna, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Piikkiset mykerökukinnot ovat vastustamaton houkutin perhosille. Maljakossa ne kestävät 7–10 päivää. Terälehtien nyppimisen jälkeen varret ja keskustat voidaan kuivattaa tai käyttää tuoreissa kimpuissa mielenkiintoisena elementtinä. Kukat ovat keltaisen sävyisiä.

Vaatimaton ja kestävä perenna, joka kukkii suurella määrällä pieniä kukkia. Kukkii ennätyksellisen pitkään läpi loppukesän ja syksyn. Muodostaa pienehköjä kompakteja ja ilmavia pensaita, joista lähtee minttumaisen mausteinen tuoksu. Timjamia muistuttavat kukat houkuttelevat mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia. Näyttää hyvältä ruusujen seassa sekä luonnonmukaisissa aroistutuksissa esimerkiksi matalampien heinien kanssa. Tämä käenminttu on yleisesti ottaen kookkaampi. Muista nukkalehtisistä käenmintuista se eroaa ennätyksellisen pitkällä kukinnalla, jäykillä ja kiiltävillä lehdillä sekä suuremmalla määrällä kukkia, jotka eivät muodosta siemeniä ja ovat siksi mahdollisimman kestäviä. Myydään joskus lajikenimellä 'Triumphator'.

'Twilight'-asteri. Hellä kaunotar puolivarjoon. Muodostaa auliisti yhtenäisiä kasvustoja, eivätkä sitä lannista edes monille muille lajeille epäsuotuisat olosuhteet. Sitä eivät haittaa puiden juurien kilpailu eikä edes kuivuus. Se on alkuperäisten pohjoisamerikkalaisten lajien risteymä ja sijoitetaan kasvitieteellisesti nykyään Eurybia-sukuun. Puutarhamyymälöissä sitä tarjotaan kuitenkin usein nimellä Aster macrophyllus (isolehtiasteri). Oli miten oli, tässä ulkonäöltään siron oloisessa kasvissa puutarhurit saavat sitkeän liittolaisen taistelussa rikkakasveja vastaan vaikeissa paikoissa.

Vaatimaton ja helppohoitoinen perenna, joka kukkii valtavalla määrällä pieniä kukkia. Kukkii ennätyksellisen pitkään läpi loppukesän ja syksyn. Muodostaa pienempiä, kompakteja ja ilmavia pensaita, joista lähtee minttumainen mausteinen tuoksu. Timjamia muistuttavat kukat houkuttelevat mehiläisiä, kimalaisia ja perhosia. Se näyttää hyvältä ruusujen lomassa tai luonnonmukaisissa aroistutuksissa esimerkiksi matalampien heinien kanssa.

Hienot pienet lehdet ja hyvin haaroittuvat pitkät varret, joissa on lukuisia pieniä tähtimäisiä kukkia, tekevät tästä asterista ihanteellisen syksyisen leikkokukan. Kukkapenkeissä se toimii kuohkeana ja hienostuneena täytteenä ja valaisee puutarhan kesäperennojen kukinnan jälkeen. Se näyttää hyvältä yhdistettynä ruusuihin tai luonnonmukaisissa istutuksissa heinien kanssa. Tärkeä mehiläisille ja perhosille viimeisenä ravinnonlähteenä ennen talvea. Maljakossa se kestää 7–10 päivää. 'Pink Cloud' kukkii valtavalla määrällä pieniä vaaleanpunaisia kukkia, joissa on keltainen keskusta.

Kissanmintut ovat ruusujen ihanteellisia seuralaisia; ne sopivat luonnonmukaisiin puutarhoihin ja matalammat lajit myös laatikoihin ja ruukkuihin. Jotkut niistä houkuttelevat vastustamattomasti kissoja, minkä aiheuttaa hallusinogeeni nepetalaktoni. Sitä pitäisi olla eniten aitokissanmintussa (Nepeta cataria). Sitruunalta tuoksuvat mintut eivät sen sijaan kuulemma houkuttele kissoja. Botaaninen nimi Nepeta tulee todennäköisesti muinaisen etruskikaupungin Nepet - Nepin nimestä nykyisen Italian Viterbon maakunnan alueelta, missä kasvia aikoinaan viljeltiin. Mirrinminttu kasvaa luonnostaan kuivilla niityillä ja kivikkoisilla rinteillä Kaukasukselta Keski-Aasiaan. Sillä on aromaattiset harmaanvihreät lehdet, ja se muodostaa mätästävän, puolipallomaisen pensaan. Walker’s Low sai nimensä irlantilaisen kartanon mukaan, missä se jalostettiin vuonna 1970. Sillä on intensiivisin sinivioletti kukkien väri.

Iisoppi luokitellaan laventelin tavoin matalaksi puutuvaksi puolipensaaksi. Se sopii samanlaisiin istutuksiin ruusujen kanssa tai aromikkuutta vaativiin sorapenkkeihin. Sitä käytetään myös keittiössä ja lääkekasvina. Suuri houkutin mehiläisille, kimalaisille ja perhosille. Kukkien väri on makea vaaleanpunainen.

Alun perin välimerellisiä mutta vaatimattomia kasveja, joilla on ilmava pensasmainen kasvutapa. Perennoista niillä on ylivoimaisesti pisin kukinta-aika. Yksittäiset pienet kukat ovat ryhmittyneet kuperiksi röyhyiksi. Ne houkuttelevat mehiläisiä, kimalaisia, perhosia ja kiitäjiä. Kimppuihin käytetään sekä nuppu- että vastaujenneita varsia. Kestävät maljakossa noin 7 päivää. Rosato Rose Pink -lajikkeella on kirkkaan vaaleanpunaiset kukat.

Poimulehti kasvaa luonnostaan vuoristolaitumilla ja niityillä sekä sekametsissä. Se on sekä lehti- että kukkakoristekasvi. Lehdistössä on hieno karvoitus, joka antaa kasville samettisen luonteen. Muinaiset alkemistit etsivät tätä perennaa sen lehtien poimuihin ilmestyvien kastepisaroiden vuoksi. Floristeille se on arvokas lukuisten pienten vihertävänkeltaisten kukkien ansiosta. Kukkapenkeissä se on tärkeä maanpeiteominaisuuksiensa vuoksi. Kestää maljakossa 10 päivää.

Kaunis ja hienostunut metsäheinä, jolla on talvehtivat ainavihannat lehdet ja mielenkiintoinen valkoinen kukinto. Kiinnostava lisä kevätistutuksiin. Kukat sopivat tuoreisiin kimppuihin ja kuivattaviksi.

Arvokas puutarha- ja lääkeperenna, kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kukkii kesällä tumman purppuranpunaisin kukin. Piikkiset mykeröt vetävät puoleensa perhosia. Kestää maljakossa 7–10 päivää. Kun terälehdet on nypitty pois, varret keskustoineen voidaan kuivattaa tai käyttää tuoreissa kimpuissa kiinnostavana elementtinä. Magnus-lajikkeella on näyttävät syvänvaaleanpunaiset kukat ja oranssinruskea keskusta.

Alkuperäinen luonnonvarainen perenna, jolla on laaja levinneisyysalue Euroopasta Siperiaan. Sopii luonnonmukaisiin ja villeihin istutuksiin. Kasvaa niityillä ja kuivilla ruohikkoalueilla. Erittäin sopeutuvainen ja vaatimaton kasvi, kasvaa mättäinä ja leviää rönsyjen avulla. Leikkaamalla ensimmäisen kukinnan jälkeen edistämme uusien nuppujen muodostumista. Kimppuihin kerätään, kun kukat ovat täysin auki. Kestää maljakossa 10 päivää. Terracotta on väriltään okraa sekä oranssin ja keltaisen sävyjä, ja sillä on harmaanvihreät lehdet.

Muodostaa siron ja ilmavan pensaan. Kanerva-asteriin verrattuna kukkia on vähemmän, ja ne sijaitsevat yksittäin oksien päissä, mikä antaa tälle perennalle ilmavan vaikutelman. Kasvi vaikuttaa erittäin sirolta. Se on kaunis yhdistettynä muihin myöhäisiin astereihin ja koristeheiniin. Monte Cassino tunnetaan hyvin myöhäisestä kukinnastaan, ja sen kukista voimmekin nauttia vielä marraskuussa, usein yhdessä ensimmäisten lumihiutaleiden kanssa. Kestää maljakossa 7–10 päivää.

Tämä tatarlaji on kotoisin Himalajan ja Kiinan alueilta, missä se kasvaa pensakoissa ja vuoristoniityillä purojen varsilla korkeassa ilmanalassa. Se muodostaa kookkaita mättäitä, joissa on raikkaan vihreät, suippokärkiset lehdet. Niiden yläpuolelle nousee kesästä alkaen pystyjä, kapeita, kynttilämäisiä kukintoja, jotka koostuvat yksittäisistä pienistä kukista. Se on erittäin suosittu perenna, josta on viime aikoina jalostettu monia lajikkeita ja jota käytetään Länsi-Euroopassa suuremmissa puisto- ja puutarhaistutuksissa. Se erottuu edukseen pitkällä kukinta-ajallaan loppukesällä ja hyvällä kestävyydellään maljakossa. Tšekin perennayhdistys valitsi sen kauden 2023 perennaksi. Valkoinen ’Alba’-lajike erottuu erityisen hyvin tummempaa taustaa vasten, ja sen kukat ovat kestäviä.

Sulkahirssit ovat kotoisin Itä-Aasiasta, missä ne kasvavat niityillä ja valoisissa metsissä. Ne muodostavat puolipallomaisia kapealehtisiä mättäitä, jotka saavat syysvärityksen kukkien tavoin. Ne sopivat maljakkoon ja kuivattaviksi. 'Hameln'-lajike kuuluu viileämmillä alueilla varmimmin kukkiviin. Kukinnoissa on aluksi hento vaaleanpunainen sävy, myöhemmin ne muuttuvat keltaruskeiksi tai punaruskeiksi.

Arvokas puutarha- ja lääkeperenna, kotoisin Pohjois-Amerikasta. Piikkiset mykeröt vetävät puoleensa perhosia. Kestää maljakossa 7–10 päivää. Kun terälehdet on nypitty pois, varret keskustoineen voidaan kuivattaa tai käyttää tuoreissa kimpuissa kiinnostavana elementtinä. White Swan kukkii maidonvalkoisin kukin, joissa on ruskeanoranssit keskustat. Terälehdet eivät ole täysin vaakatasossa, vaan taipuvat hieman alaspäin.

Jouluruusut ovat ainavihantia perennoja, jotka muodostavat hitaasti laajenevia mättäitä nahkeita, tummanvihreitä lehtiä. Varret kantavat yleensä neljästä viiteen kukkaa. Ne kukkivat hyvin aikaisin, jo lopputalvesta ja alkukeväästä. Maljakkoon ne kelpaavat vasta sitten, kun kukan keskelle on muodostunut selkeät siemenkodat ja kukka on kypsynyt. Sitä ennen ne nuutuvat herkästi, eivätkä varret jaksa pitää kukkaa pystyssä. Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä. Double Ellen White on lähes puhtaanvalkoinen, kerrannaiskukkainen jouluruusu. Sen terälehdet ovat hieman aaltoilevat, ja alin terälehtirivi on kevyesti vihreänsävyinen.

Perennoja, joilla on sormijakoiset lehdet ja hienostuneet kukat. Luonnossa niitä tavataan kosteilla niityillä tai valoisissa metsissä. Ne kasvavat mättäinä. Pystyt, leikkokukiksi sopivat varret haarautuvat ja kantavat pieniä sarjakukintoja. Niitä korostavat kehällä vielä kukanväriset, hammaslaitaiset suojuslehdet, joista kuultaa vihreä väri. Maljakossa ne kestävät 10–14 päivää.

Muodostaa siron ja ilmavan pensaan. Kanerva-asteriin (Aster ericoides) verrattuna kukkia on vähemmän, ja ne sijaitsevat yksitellen oksien päissä, mikä antaa kasville ilmavan vaikutelman. Kasvi vaikuttaa erittäin sirolta. Se on kaunis yhdistettynä muihin myöhäisiin astereihin ja koristeheiniin. Terve ja pitkään kukkiva, vaaleanpunainen kukka on hieman suurempi kuin kanerva-asterilla. Kestää maljakossa 7–10 päivää.

Hopeapiiskat ovat harvahaaraisia puolipensaita, jotka ovat kotoisin alueilta Afganistanista Tiibetiin. Ne kasvavat avoimilla, aurinkoisilla kallio- ja kivikkoalueilla. Huomiota herättäviä ovat niiden valkohuurteiset versot ja harmaat, aromaattiset lehdet. Ne sopivat aurinkoisiin kukkapenkkeihin muiden kuivuutta sietävien perennojen joukkoon, missä ne luovat kiinnostavia rakenteita myös talvikuukausina. Little Spire on pienempi lajike, joka sopii myös ruukkuihin, joiden multatilavuus on vähintään 7 litraa.

Hopeapiiskat ovat harvaan haaroittuvia puolipensaita, jotka ovat kotoisin alueilta Afganistanista Tiibetiin. Ne kasvavat avoimilla, aurinkoisilla, kallioisilla ja kivisillä paikoilla. Huomiota herättäviä ovat niiden valkohuurteiset versot ja harmahtavat, aromaattiset lehdet. Ne sopivat aurinkoisiin kukkapenkkeihin muiden kuivuutta sietävien perennojen joukkoon, joissa ne luovat mielenkiintoisia rakenteita myös talvikuukausina. Blue Spire on aromaattinen lajike, jolla on hento harmaanvihreä lehdistö ja näyttävät, ilmavat keskisiniset kukat.

Se on kotoisin USA:n koillisosista ja Kanadan eteläosista, missä se kasvaa kosteilla alueilla, pensaikoissa ja rannikoilla. Se risteytyy erittäin helposti muiden asterilajien kanssa, ja siten on syntynyt valtava määrä lajikkeita. Toisin kuin tuoksuasterit, ne eivät sulje kukkiaan yöksi eivätkä huonolla säällä, joten ne sopivat täydellisesti maljakkoon. On otettava huomioon niiden alttius härmälle, mitä voidaan ehkäistä valitsemalla sopiva kasvupaikka. Maljakossa ne kestävät 7–10 päivää. Valkoinen lajike White Ladies on suurikukkainen, runsaasti kukkiva ja kasvutavaltaan korkeampi.

Mielenkiintoinen perenna, joka on kotoisin Himalajalta, missä se kasvaa kuivilla ruohoisilla ja kivikkoisilla rinteillä. Valkoiset nappimaiset kukat muistuttavat pieniä olkikukkia. Näyttävä myös hopeanharmaan lehdistönsä ansiosta.

Kalimeris on kotoisin Itä-Aasiasta, missä se kasvaa avoimissa, valoisissa metsissä ja niityillä. Se muodostaa vankkoja, pystykasvuisia mättäitä ja on terve sekä erittäin pitkään kukkiva perenna. Kukiltaan se muistuttaa syysastereita ja täydentää niitä täydellisesti kukkapenkeissä, sillä se aloittaa kukinnan jo kesäkuussa ja on kiinnostava vielä pitkään kukinnan jälkeenkin. ’Alba’ on puhtaanvalkoinen lajike.

Klassinen perenna alkukesän kimppuihin ja maaseutupuutarhoihin. Kimppuihin kerätään kukkia, joilla on kiinteät ja sileät keskustat. Silloin ne kestävät maljakossa 7–10 päivää. Maikönigin on poikkeuksellisen runsaasti kukkiva puutarhamuoto.

Kalimeris on kotoisin Itä-Aasiasta, missä se kasvaa avoimissa, valoisissa metsissä ja niityillä. Se muodostaa vankkoja, pystykasvuisia mättäitä ja on terve sekä erittäin pitkään kukkiva perenna. Kukiltaan se muistuttaa syysastereita ja täydentää niitä täydellisesti kukkapenkeissä, sillä se aloittaa kukinnan jo kesäkuussa ja on kiinnostava myös kukinnan jälkeen. ’Madiva’-lajikkeella on valkoiset kukat, joissa on lila vivahde.

Alkuperäinen luonnonvarainen perenna, jolla on laaja levinneisyysalue Euroopasta Siperiaan. Sopii luonnonmukaisiin ja villeihin istutuksiin. Kasvaa niityillä ja kuivilla ruohikkoalueilla. Erittäin sopeutuvainen ja vaatimaton kasvi, kasvaa mättäinä ja leviää rönsyjen avulla. Leikkaamalla ensimmäisen kukinnan jälkeen edistämme uusien nuppujen muodostumista. Kimppuihin kerätään, kun kukat ovat täysin auki. Kestää maljakossa 10 päivää. Cerise Queen -lajikkeella on syvänvaaleanpunaiset tai purppuranpunaiset kukat, jotka haalistuvat vähitellen vaaleanpunaisiksi.

Makedonianruusuruoho on runsaasti ja pitkään kukkiva, vaatimaton perenna. Sen luonnonvarainen muoto on peräisin Balkanilta, missä se kasvaa niityillä ja pensaikoissa. Kukkapenkeissä se hurmaa hoikilla, korkeilla varsillaan, jotka kantavat pastellin viininpunaisia ja vaaleanpunaisia kukkia. Se sopii luonnonmukaisiin aurinkoisiin tai puolivarjoisiin penkkeihin ja niittykimppuihin.